Gávdno veahkki birra
Norsk
English
Sámi
Gávdno veahkki lea oppalaš fálaldat rávisolbmuide geain lea seksuála beroštupmi mánáide ja háliidit veahki garvit dahkamis maidige sin beroštumi vuođul.
Gávdno veahkki vuolggasadjin lea ahte seksuála beroštupmi mánáide ii leat juoga man olmmoš ieš lea válljen, muhto ahte juohke olbmos lea ovddasvástádus iežas daguin. Dat mearkkaša ahte juohke seksuála dahkku mas mánát leat mielde lea vahágahtti ja ii galgga dohkkehuvvot.
Mii geat jođihan divššu Gávdno veahkki bálvalusas diehtit ahte lea stuorra lávki ohcat veahki.
Mii diehtit ahte olusat leat geahččalan ovdal. Muhtimat leat massán jáhku, ja muhtimat leat vásihan hilgojuvvot. Olusat ballet ahte sii dubmejuvvojit. Bálvalusas Gávdno veahkki sáhtát vuordit ahte váldojuvvot vuostá ustitlaččat, árvvus atnimiin ja empatiijan – ja dohkkehemiin go ozat veahki.
Fálaldat lea ásahuvvon vai don sáhtát oažžut veahki mo gieđahallat iežat seksuála beroštumi mánáide. Sidjiide geat vásihit ahte lea riska ahte sii dahket seksuála illastemiid mánáid vuostá, lea jáhkehahtti ahte dikšu unnida riskka ahte dat dáhpáhuvvá.
Vuosttašceahkkefálaldat ja dikšu poliklinihkas
Gávdno veahkki bálvalusas lea vuosttašceahkkefálaldat Detfinneshjelp.no ja dikšofálaldat poliklinihkas.
Dáppe Detfinneshjelp.no siiddus sáhtát lohkat fáttá ja fálaldaga Gávdno veahkki birra, don sáhtát váldit oktavuođa čálašeami bokte ja oažžut oppalaš rávvagiid ja bagadeami ja don sáhtát diŋgot diimmu dikšui.
Ráđđeaddit vuosttašceahkkefálaldagas addet oppalaš rávvagiid mo don sáhtát gieđahallat iežat seksuála beroštumi mánáide. Don mearridat ieš man birra don háliidat ságastit. Ráđđeaddi geainna čálašat jearrá dus moadde jearaldaga jurdagiid birra mat dus sáhttet leat seksuála beroštupmái mánáide. Leat oanehis gaskkat ságastallamiid gaskkas. Ráđđeaddit sáhttet veahkehit identifiseret hástalusaid, addit dieđuid, doarjut ja leat oadjudeaddjin, ja movttiidahttit dikšui. Sáhtát váldit oktavuođa vuosttašceahkkefálaldagain nu máŋgii go háliidat.
Jus háliidat diimmu dikšui, sáhtát dan diŋgot dás njuolga neahttasiiddus. Buohkat geat háliidit, ožžot diimmu poliklinihkkii. Dus ii dárbbaš leat čujuhus fástadoaktáris iige earáin. Go don čujuhat iežat dikšui, de leat buot dieđut maid attát luhtolaččat. Don mávssát dušše iežasoasi divššu ovddas.
Divššus addo dearvvašvuođaveahkki, ja fállojuvvo heivehuvvon mannolat juohkehažžii vai áiggi mielde sáhttá dagahit rievdama. Bálvalusas Gávdno veahkki lea mis oppalaš ja nannenvuđolaš lahkoneapmi dikšui.
Loga eanet Dikšofálaldaga birra
Don gávnnat min dáppe
Vuosttašceahkkefálaldat lea olámuttos Detfinneshjelp.no:s, ja ráđđeaddit leat čatnon Oslo Universitehtabuohccivissui. Bálvalus lea rabas árgabeivviid 12.00-14.00.
Dikšu fállojuvvo čuovvovaš báikkiin:
- Oslo universitehtabuohcciviessu
- Stavanger universitehtabuohcciviessu
- Haukeland universitehtabuohcciviessu
Dát golbma dearvvašvuođadoaimmahaga fállet divššu olbmuide miehtá riikka dassážii go 2021:s ásahuvvo dikšofálaldat Gaska-Norgga Dearvvašvuhtii ja Davvi-Dearvvašvuhtii.
Jus orut guhkkin eret dikšobáikkis, sáhtát oažžut mátkegoluid gokčojuvvot go mátkkoštat almmolaččat dohkkehuvvon dikšui dahje divššus. Helsenorge.no:s sáhtát lohkat pasieantamátkkiid birra.
Dearvvašvuođadirektoráhtta leat ovdánahttán bálvalusaGávdno veahkki ovttas nationála ja riikkaidgaskasaš fágabirrasiiguin. Leat psykologat ja doaktárat geain lea gelbbolašvuohta dán fáttás geat bálvalit fálaldaga.
Jus lea dárbu fáhkkatlaš dearvvašvuođaveahkkái go mis ii leat rabas, váldde oktavuođa doavtterfávttain tlf. 116 117 bokte (rabas birrajándora). Jus vásihat ahte leat psykalaš heahtedilis sáhtát maid váldit oktavuođa fáhkkatlašbargojoavkkuin du báikkálaš GPG:s (Guovllupsykiatriija guovddáš). Don gii čađahat veahkaválddi dahje illasteami sáhtát lohkat eanet iešguđetge veahkkefálaldagaid birra siiddus dinutvei.no.
Váldde oktavuođa
Váldde minguin oktavuođa, de mii veahkehat du viidásat.
