Sáhttágo dikšu rievdadit mo mun jurddašan?

Norsk
English
Sámi

Jus dus lea motivašuvdna váldit vuostá veahki, leat jo jođus buoret eallima guvlui.

Seksuála dovddut ja seksuála geasuheapmi leat nu mo eará dovddut juoga mat sáhttet bohciidit ja jávkat. Dat sáhttet ihtit vuorddekeahttá impulsan ja dagahit ahte mii dahkat juoga maid eat lean plánen, dahje man eat rievtti mielde háliidan, dahkat.

Dábálepmosit eat sáhte mii mearridit maid mii dovdat. Dan maid mii baicce sáhttit stivret lea mo mii láhttet iežamet ja earáid vuostá.

Gávdno veahkki divššu oaivil lea veahkehit du nannet iežat gálggaid ja olahit buriid ja dearvvašlaš eallinmihtuid, seammás go hálddašat riskafáktoriid dakkár vuogi mielde ahte illasteapmi ii dáhpáhuva.

Divššus bargat mii guottuiguin ja árvvuiguin, don bagadallot dan birra mii dáhpáhuvvá mánáiguin geat vásihit illasteami, don oahpat mo dus sáhttet leat buorit, intiima gaskavuođat rávisolbmuiguin ja mii bargat dainna mo don sáhtát unnidit riskadilálašvuođaid. Ovdamearkka dihte sáhttá soapmásiidda leat ávkin nannet sin seksuála beroštumi rávisolbmuide. Go oažžu buoret áddejumi das mii dearvvašlaš seksuálavuhtii lea, de dat váikkuha olbmo vejolašvuhtii dearvvašlaš seksuálavuhtii.

Dutkan čájeha ahte lea vejolaš olahit positiiva rievdadusaid eallimis go bidjá fuomášumi eará áššiide eallimis mas lea oaivil, ja dasa lassin geahčada makkár persovnnalaš áššit váikkuhit dasa mo hálddaša árgabeaivvi hástalusaid, ovdamearkka dihte mo regulere iežas dovdduid ja hálddaša streassa.

Deháleamos maid don dagat, jus dus lea seksuála jurdagat mánáid birra, lea minguin váldit oktavuođa, vai sáhtát oažžut veahki hálddašit iežat jurdagiid ja dovdduid, ja gávnnahit leago dikšu juoga mii heivešii dutnje.