Mo dikšu doaibmá?
Norsk
English
Sámi
Divššu mihttu lea nannet du eallinkvaliteahta ja gálgga hálddašit eallima. Sidjiide geat vásihit ahte lea riska ahte sii dahket seksuála illastemiid mánáid vuostá, lea jáhkehahtti ahte dikšu unnida riskka ahte dat dáhpáhuvvá.
Dikšu dáhpáhuvvá poliklinihkas ja lea individuála ságastallandikšu psykologain dahje psykiáhteriin. Sáhtát vuordit ahte váldojuvvot vuostá ustitlaččat, árvvus atnimiin ja empatiijan – ja dohkkehemiin go ozat veahki.
Don deaivvadat divššáriiguin geain lea spesiálamáhtu justa dán fáttás, ja geat dihtet ahte pasieanttat geain lea seksuála beroštupmi mánáide dábálaččat eai daga maidige iežaset jurdagiid vuođul.
Ceahkit divššus
Vuosttaš ságastallamis divššus lea guovddážis mii lea sivvan dasa ahte háliidat divššu. Divššár guorahallá du hástalusaid ja vuordámušaid dikšui ovttas duinna. Dasto čilge divššár mo dikšu lea huksejuvvon ja maid dat mielddisbuktá.
Boahtte ceahkis čađaheahppi čielggadusa, don bivdojuvvot deavdit muhtin skoviid ja divššár hálešta duinna dihto guovddáš fáttáid birra. Dán lea dehálaš dahkat vai divššár oahpásmuvvá duinna buoret, ja sáhttá fállat dutnje dan divššu maid don dárbbašat.
Dikšu váldá ovdan du individuála dárbbuid ja dikšu heivehuvvo dutnje – sihke dan dáfus mii divššu sisdoallu lea, man dávjá ja man guhká dárbbašat divššu. Divššu ulbmil lea nannet du eallinkvaliteahta ja iešheanalašvuođa, ja seammás eastadit seksuála illastemiid mánáid vuostá. Jus ražat psykalaš váttuiguin nu mo garra baluin dahje deprešuvnnain de lea dat ge guovddážis divššus.
Dutnje fállojuvvo čuovvuleapmi go dikšu lea loahpahuvvon, jus don háliidat dan.
Oažžut buoret eallima ja unnidit riskka
Gávdno veahkki divššus lea oaivil veahkehit du nannet iežat gálggaid olahit buriid ja dearvvašlaš eallinmihtuid. Seammás barggat don dan ektui ahte mo galggat hálddašit iežat seksuála beroštumi mánáide. Muhtin dehálaš fáttát ságastallamiin leat: Mat leat du eallinmihtut? Mo sáhtát don olahit iežat eallinmihtuid, ja mo sáhttá dus leat buorre eallin, dakkár vuogi mielde mii ii vahágahte earáid?
Go bidjá fuomášumi eará áššiide eallimis mas lea oaivil, ja dasa lassin geahčada makkár persovnnalaš áššit váikkuhit dasa mo hálddaša árgabeaivvi hástalusaid, de čájeha dutkan ahte lea vejolaš olahit positiiva rievdamiid eallimis.
Dearvvašvuođadirektoráhtta lea ovdánahttán Gávdno veahkki dikšofálaldaga ovttas nationála ja riikkaidgaskasaš fágabirrasiiguin, ja dat lea earret eará huksejuvvon dikšovuogi “Stand Strong, Walk Tall: Prehabilitation for a Better Future» vuođul mii boahtá Aoteoroas/New Zealanddas.
Leatgo dus seksuála jurdagat mánáid birra? Váldde minguin oktavuođa, de mii veahkehat du sirret jurdagiid, dahje diŋgo divššu dál.
