Danne sáhttá dikšu doaibmat

Norsk
English
Sámi

Gávdno veahkki lea ođđa dikšofálaldat Norggas, ja lea huksejuvvon dutkama ja vásáhusaid vuođul eará riikkain, gos leat vástideaddji veahkkefálaldagat. Pasieanttaid máhcaheamit leat positiivvat ja sii muitalit ahte divššus lea ávki. Gávdno veahkki dikšonvuogi vuođus lea ođđaseamos dutkan Norggas ja riikkaidgaskasaččat ja ovdánahtto dađistaga go oažžut eanet máhtu.

Čuovvovaš teorehtalaš ja máhttovuđolaš lahkoneamit leat doarjjan Gávdno veahkki bálvalussii:

• Kognitiiva láhttenterapiija
• Risk-Needs-Responsitivity-prinsihpat
• Nannenvuđolaš lahkoneapmi, nu mo Good Lives Model
• Iežas-regulerenmodeallat mánáid seksuála illasteami birra
• Trauma dieđihuvvon fuolahusprinsihpat

Gávdno veahkki divššu oaivil lea veahkehit du nannet iežat gálggaid ja olahit buriid ja dearvvašlaš eallinmihtuid, seammás go hálddašat riskafáktoriid dakkár vuogi mielde ahte illasteapmi ii dáhpáhuva.

Go bidjá fuomášumi eará áššiide eallimis mas lea oaivil, ja dasa lassin oaidná persovnnalaš áššiid mat váikkuhit dasa mo hálddaša árgabeaivvi hástalusaid, ovdamearkka dihte mo regulere iežas dovdduid ja hálddaša streassa, de čájeha dutkan ahte lea vejolaš olahit positiiva rievdamiid eallimis.

Divššu lassin, leat máŋga ášši mat váikkuhit dasa man ávkkálaš dikšu lea. Deháleamos lea ahte ozat veahki ja leat movttiidahtton oažžut divššu.

Váldde minguin oktavuođa čálašeami bokte, de mii sáhttit veahkehit du sirret jurdagiid – ja hállat dan birra ahte sáhtášiigo dikšu heivet dutnje.